Disinformaatio on vallan väärinkäyttöä, joka koskettaa jokaista suomalaista

Tuoreimman kansalaispulssin mukaan 52 prosenttia suomalaisista on viimeisen kuukauden aikana havainnut harhaanjohtavaan tietoon perustuvia vaikuttamisyrityksiä internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Disinformaatiossa ei siis ole kyse marginaalisesta ilmiöstä, vaan vakavasti otettavasta demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa horjuttavasta turvallisuusuhasta.

Yhteiskunnallisen edun nimissä tapahtuva oman ja lähipiirin edun tavoittelu perustuu monesti disinformaation hyödyntämiseen. Disinformaation levittäjät pyrkivät vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen sekä heikentämään kansalaisten luottamusta instituutioihin ja poliittisiin vastustajiin edistääkseen omia intressejään. He tavoittelevat valtaa – aivan kuten yhteiskunnallisen hyvän edistäjät.

Yhteisen hyvän lisäämisen taustalla on ajatus vahvan ja hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamisesta. Yhteiskunnan, joka perustuu avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Tiedon tuottajina toimivat koulutetut tutkijat ja arvostetut asiantuntijat, ja sitä hyödyntävät niin vallankäyttäjät kuin kansalaisetkin.

Disinformaatiota hyödyntävälle vallantavoittelulle on sen sijaan tyypillistä vastakkainasettelu, pelkojen lietsonta, viholliskuvien luominen, sotaisat puheet, sisäänpäinkääntyneisyys, helppojen ratkaisujen tarjoaminen vaikeisiin ongelmiin, rankaisu ja kontrolli sekä uhkailu, vaientaminen ja uhriutuminen.

Valheilla valtaan pyrkivät hyödyntävät röyhkeästi ihmisten tunteita ja tietämättömyyttä. Tarkoitus ei ole, että ihmiset uskoisivat valheet välttämättä sellaisenaan, vaan se, ettei kukaan enää kykene erottamaan totuutta valheesta. Vaikka asia ei ole niin kuin se kerrotaan, niin se voisi olla.

Totuus menettää merkityksensä, kun kukaan ei enää tunnista sitä.

Maalittaminen on disinformaation muoto, jossa organisaatioon tai instituutioon pyritään vaikuttamaan kohdentamalla sen edustajaan vihamielistä ja harhaanjohtavaa viestintää. Tarkoitus on vahingoittaa vastustajaa ja hänen edustamaansa organisaatiota joukkoistetulla hyökkäyksellä. Maalittaja pyrkii vahvistamaan omaa valta-asemaansa heikentämällä muita.

Maalittaja toimii kuten terroristi. Tärkeää ei ole vaientaa vain mustamaalauksen kohde, vaan myös hänen edustamansa instituutio. Tavoite on aiheuttaa pelkoa ja mainehaittaa maalituksen kohteen sidosryhmässä ja saada organisaation johto tekemään päätöksiä, joita se ei tekisi normaalitilanteessa.

Maalittaminen vaikuttaa tänä päivänä Suomessakin politiikkaan, osallisuuteen, julkiseen keskusteluun, tutkimuksen tekemiseen ja organisaatioiden toimintakykyyn ja tuloksellisuuteen. Se toimii, jos riittävän suuri joukko samanmielisiä manipuloinnille herkkiä ja disinformaatiolle alttiita ihmisiä uskovat esitettyjä valheita. Botit ovat hyödyllisiä vallan tavoittelijoille, sillä niiden avulla luodaan vaikutelma kansan syvistä riveistä. Ihmisille on luontaista seurata suuria joukkoja ja käyttäytyä samalla tavalla kuin muutkin. Samalla he tulevat jakaneeksi väärää tietoa eteenpäin usein vilpittömässä mielessä ja ymmärtämättä aiheuttamaansa vahinkoa.

Jos tieto on valtaa, niin valheellisen tiedon levittäminen on vallan väärinkäyttöä.

Yhteiskuntamme demokraattiset rakenteet ovat tällä hetkellä ennennäkemättömien hyökkäysten kohteena. Riippumaton tiedonvälitys, tutkimusrahoitus ja tilastotuotanto ovat poliittisten toimien kohteina. Mikäli todellisuuden luonne muuttuu poliittisesti vinoutuneeksi, muutumme yhteiskuntana kohti mielivaltaa. Sitä samaa mielivaltaa, jota kauhistelemme tapahtuvan itäisessä naapurimaassamme.

Suomi tarvitsee erillisen maalittamislain.

On käynyt selväksi, ettei oikeusjärjestelmämme kykene toimimaan demokratiaa rapauttavaa valheiden levittämistä ja maalittamista vastaan. Olen aiemmin ollut sitä mieltä, ettemme tarvitse erillistä maalittamislakia, sillä meillä on jo säädökset kunnianloukkauksen, laittoman uhkauksen tai vainoamisen varalta. Olen muuttanut mielipidettäni.

Tutkinnanjohtajilla ja syyttäjillä on liian suuri valta päättää siitä, mitkä rikostapaukset etenevät ja mitkä eivät. Tutkinnan lopettamis- ja rajoittamispäätökset ovat sattumanvaraisia ja keskenään ristiriitaisesti perusteltuja. Yhdessä tapauksessa samat tosiseikat johtavat syyteharkintaan ja toisessa tutkinnan lopettamispäätökseen. Väitän, että poliittisella painostuksella on vaikutusta päätöksentekoon.

Maalittamista voi torjua tehokkaasti

Maalittamisen torjunta vaatii monipuolisia ja koordinoituja toimia, joihin osallistuvat niin yksilöt, yhteisöt, yritykset kuin julkiset instituutiotkin. Medialukutaidon parantaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, poliisin läsnäolo sosiaalisessa mediassa, lainsäädännölliset toimet, erilaisten ihmisten kohtaamiset, ideologisen vihapuheen torjunta ja yhteistyö sosiaalisen median yritysten kanssa ovat keskeisiä tehokkaita keinoja maalittamisen torjumiseksi.

Vaikka oikeusjärjestelmämme ei kykene suojamaan kansalaisia demokratiaa rapauttavia uudenlaisia uhkia kohtaan, on hyvä muistaa, että informaatiovaikuttamiselta ja maalittamiselta voidaan suojautua.

Prevenza auttaa yrityksiä ja organisaatioita torjumaan disinformaatiota ja maalittamista tutkitusti vaikuttavilla toimenpiteillä ja työkaluilla. Ensimmäinen askel on lisätä ymmärrystä ilmiöstä ja sen taustatekijöistä koko organisaatiossa ylimmästä johdosta työntekijöihin. Autamme organisaatioita suojautumaan maalittamiselta ja luomaan selkeät prosessit maalituksen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi.

Tavoitteenamme on vahvistaa organisaatioiden turvallisuutta ja resilienssiä sekä varmistaa ettei organisaation tarvitse luopua arvoistaan. Meille ei saa syntyä tilannetta, jossa faktan ja omien arvojen puolustaminen on päävirrasta poikkeava rohkea ja radikaali teko.

Jari Taponen, turvallisuuden ja vaikuttavuuden asiantuntija, Prevenza Oy