Nuorten naisten seksuaalinen häirintä työpaikoilla on jäätävän yleistä Suomessa
Naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta* on yleisin naisvihamielisyyden muoto Suomessa. Ongelma on yleinen ja koskettaa kaikenikäisiä naisia yhteiskuntamme kaikissa sosiaaliluokissa. Se on kuitenkin henkilökohtaisella tasolla niin arka ja kipeä, että vain harvat uskaltavat kertoa kokemuksistaan omilla kasvoillaan. Se on inhimillistä ja ymmärrettävää.
Vain harvat haluavat puhua ylitsepääsemättömiltä tuntuvista taloudellisista ongelmistaankaan tai omasta tai läheistensä päihdeongelmista ja -riippuvuuksista. Ja niinpä mikään ei lopulta muutu. Naisia uhkaillaan, pahoinpidellään, tapetaan, maalitetaan ja häiritään seksuaalisesti aivan kuten aina ennenkin.
Me naiset vaikenemme lähisuhdeväkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä suojellaksemme itseämme, lapsiamme ja muita läheisiämme. Kestämme. Stigmat istuvat tiukassa, sillä leimaavat asenteet elävät yhteiskunnassamme yhä vahvoina.
Tiesitkö, että väkilukuun suhteutettuna Suomessa menehtyy naisia läheisväkivallan uhreina yhtä usein kuin Ruotsissa nuoria miehiä jengiampumisten uhreina? Hätkähdyttävä tilastotieto, johon en ole mediassa vielä toistaiseksi törmännyt. Meitä pelotellaan Ruotsin tiellä olemisesta ja jengiytymisen ja katuväkivallan uhan kasvulla, mutta omassa maassamme voimissaan elävästä sukupuolittuneesta väkivallasta yhä mieluummin vaietaan. Myös medioissa. Poliitikot kyllä pitävät kauniita puheita siitä, miten asian eteen täytyy meidän kaikkien tehdä parhaamme. Mutta mitä hemmettiä tämäkin käytännön tasolla lopulta tarkoittaa? Teot ratkaisevat. Syvään juurtuneet asenteet eivät muutu itsestään.
Miten voi olla, että edelleen meillä häpeän pelko vaivaa väkivaltaa arjessaan ja elämässään kokevia naisia eikä miehiä, jotka lähisuhdeväkivaltaa harrastavat? Voisiko sanoa, että monet elämäntapanaan ja jotkut jopa työkseen?
Tilastokeskuksen mukaan myös verkossa tapahtuva naisiin kohdistuva väkivallan uhka ja maalittaminen ovat lisääntyneet Suomessa lyhyessä ajassa. Sitä ovat kokeneet lähes puolet 18–24-vuotiaista naisista.
Eikä tässä vielä kaikki. Tilastokeskuksen mukaan yli 60 prosenttia 18–24-vuotiaista naisista on kokenut Suomessa seksuaalista häirintää työpaikallaan viimeisen viiden vuoden aikana. Luku on korkein koko Euroopassa!
Seksuaalinen häirintä työpaikoilla ei tilastoidu poliisin tilastoihin, sillä vain prosentti tapauksista ilmoitetaan poliisille. Miksikö? No siksi, etteivät naiset usko ilmoituksen johtavan mihinkään. Korkeintaan siitä voi seurata itselle lisää ongelmia työpaikalla. Tässä ajassa, jossa työttömyys on ennätyskorkealla ja uhka työttömäksi joutumisesta on todellinen, omasta työpaikasta on pakko pitää kynsin ja hampain kiinni ja siedettävä epäasiallisia kommentteja, törkeitä vihjauksia, katseita ja kosketuksia. Kaikkea sitä edelleen näemmä tapahtuu jatkuvasti, aivan kuten silloin kun olin itse nuori nainen ja ensimmäisissä työpaikoissani. Ei ollut yksi tai kaksi pomoa tai vanhempaa työkaveria, jotka muina miehinä kommentoivat seksuaalissävytteisesti ulkonäköäni, latelivat törkeyksiä, koskettelivat ohimennessään, pyysivät syliinsä istumaan ja lääppivät firman juhlissa. Sama 90-luvun meininki näemmä jatkuu edelleen… Vaikea uskoa, mahdotonta hyväksyä.
Asiat eivät muutu vaikenemalla. Naisiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä on kirjoitettava, puhuttava ja keskusteltava enemmän. Inhimillisten kärsimysten lisäksi sukupuolittunut väkivalta on myös kansantalouden tuottavuuteen liittyvä kysymys.
Väkivalta ja häirintä estävät naisten täysimittaisen osallistumisen työelämään, aiheuttavat työhyvinvoinnin vähenemistä, uupumusta ja stressiä. Tämä resurssien haaskaus näyttäytyy muun muassa syrjintänä sekä miehiä heikompana ura- ja palkkakehityksenä.
Meillä on todella paljon korjattavaa asenteissamme ja suhtautumisessamme naisiin. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sukupuolten välillä vahvistuu vain tekojen kautta. Ja niitä tekoja tarvitaan ja vaaditaan nyt meiltä kaikilta.
Mikäli haluat tietää aiheesta lisää, ehkäistä sukupuolittunutta väkivaltaa ja häirintää sekä parantaa työn tuottavuutta, ole yhteydessä meihin ➡️ www.prevenza.fi.
Lähteet:
https://stat.fi/tup/sukupuolistunut-vakivalta/index.html
Susanna Makaroff, viestinnän asiantuntija, Prevenza Oy
*Lähisuhdeväkivallan ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi henkinen väkivalta, uhkailu, vainoaminen ja fyysinen väkivalta (m. seksuaalinen väkivalta).